Eli HEI TAAS pitkästä aikaa!
Yksi postaus viikossa on näköjään realistinen vauhti mulle joka olen todella aikaansaava. Tosin joku on ruvennut hakkeroimaan tätä blogia ja lähetellyt postauksia ilman bossen lupaa! Hävytöntä.
Mitähän tällä viikolla on tapahtunut.
No.
Ainakin alkuviikko oli jotenkin todella ankea. Ehkä ihana hotelliloma oli liikaa mulle, tai siis se paluu arkeen ja opinahjoon. Tällä viikolla mulla on ollu kaks testiä joista toinen oli keskiviikkona.
Aiheena oli sos.psykologia. Piti kirjoittaa mm. lyhyt vastaus siitä, pitääkö jokin tietty sukupuoleen liittyvä stereotypia mussa paikkansa. Kirjoitin siitä miten olen todella emotionaalinen ja voisin mm. itkeä joka käänteessä, joka asiasta ja joka asian vierestäkin. Koomista tässä oli se, että muutamia minuutteja kokeen palautuksen jälkeen poistuin luokasta punaisin ja vetistelevin silmin. Hahhaa, saivatpahan opiskelutoverit puheenaihetta seuraavalle lounastauolle! :D (Ja varmaan tästä syystä sain vastauksesta 5/5.)
Keskiviikon jälkeen rupes kuitenki helpottamaan. Vaikka mulla onkin kova stressi ensviikon midterm-exameista! Ja mä en tajua. Muut vaihtarit sanoo vain, että eiköhän ne kokeet oo aika helppoja. ÖÖÖ?? Anteeks? Onkohan mulle annettu vähän vähemmän älyllisiä lahjoja koska mä oon todella huolissani miten tuun niissä pärjäämään!
Lisäks mun verenpainetta on nostanut se kun kokeissa ei saa käyttää kännykässä olevaa sanakirjaa. Onneks thaikku-opiskelukaverit on osannu vinkata paikan mistä elektronisia sanakirjoja voi ostaa. Onneks oon tän asian kanssa hyvissä ajoin liikkeellä niin ei tuu kiire..- huomenna menen ostamaan sanakirjan ja ensimmäinen koe on maanantaina. Nice! Hyvä Camma!
Ja nyt mä sitten vedän maton teidän jalkojen alta esittäytymällä Camilla "Hikke" Taipaleena. No hehheh! Valitettavasti nämäkin thai-opit oli niin lyhytkestoisessa muistissa etten kokeen jälkeisellä tunnilla muistanut enää mitään. Onneks näillä hyvin menneillä testeillä on vaikutusta loppuarvosanaan, iloitkaamme siitä.
Oikeasti oon ollu myös ahkera ja lukenu testeihin aina kun mahdollista. Tässä luin aamulla sängyssä, kun hovimestari koputti oveen ja sani "raskausteenne, olkaa hyvät". <3 Mun mies on maailman ihanin. (Jaakko, turha punastella siellä.)
Jotenki opiskelu ja herkut on nyt kulkenu vähän liian tiukasti käsi kädessä. Jännä juttu.
Tähän asti raskautta oon pysytelly enemmän tai vähemmän erossa herkuista (se on tullu ihan luontaisesti), mutta nyt mun herkkuhammasta kolottaa ihan koko ajan! Tossa mulla on johtamisen perusteiden lisäksi työn alla suklaa-banaani-kerma ihanuus. Aina ku ostan herkkuja niin sanon että hehheh, tää on vauvalle. Tosi hauskaa munki mielestä, ainaki sillä ekalla kerralla. Vaikka luulin että voin huijata kahvilan pitäjiä tällä murjaisulla, niin valitettavasti kenellekään ei jää epäselväksi mihin noi mätökset varastoituu.
Joskus opiskelu on tosi kivaa.
Ja sitten: todella sekalaista settiä!
Ihan vaan kaikkien päivän piristykseksi ja mielialan kohottamiseksi näytän miten ikääntyminen alkaa minussakin vaikuttamaan. Kysymys kuuluu: miltä kuvan henkilön hiustenväri näyttää? a) likainen tennissukka b) lattiariepu c) pölypallo d) jokin muu HARMAA väri.
Eräs minulle hyvin rakas henkilö sanoi kerran että mun hiukset on tuhkan väriset. Sen kommentin oli tarkoitus ilahduttaa :D
Kävimpä tässä päivänä muutamana testaamassa uutta ravintolaa. Söin kuivia friteerattuja kanapaloja sekä maustamattomilta rikkaruohoilta maistuvia, kitalakeen tarttuvia rehuja. Päällä oli sentään limekastiketta joka oli hyvää.
Daniel haluaa koko ajan taidetta ympärilleen! Sille saa jatkuvasti olla piirtämässä joulupukkeja, lentokoneita, kaivureita, tankkiautoja ja milloin mitäkin!
Onneks mä oon äitin mukaan taiteellinen niin mikään piirtämisen aihe ei oo mulle homma eikä mikään.
Tässä kuvassa näkyy mopo, kaappi, vauvoja, joulupukki ja pari torakkaa. Ja mun ja Danielin kädet. Niin ja näkyy olevan myös lentokone. Näkisittepä mun piirtämät kaivurit ja tankkiautot..
Mä en kertakaikkiaan ymmärrä tän pointtia vaikka miten yritän! Tämä auto on siis parkkeerattu meidän kadulle, ja sen jokaisen renkaan edessä on 1,5l vesipullo! MIKSI!!?? Mua kiinnostais ihan hirveenä tietää!
Perjantaina tapahtu jotain todella mielenkiintoista! Olin vakkaripaikassani The Cafessa syömässä ja opiskelemassa. Yhtäkkiä mun päälle sateli vesipisaroita, ja kuvan heppu yhdessä pienen pojan kanssa tuli paikalle ja priiskoitti jollakin kepakolla vettä ympäriinsä. Samalla huomasin että ravintolan työntekijät oli kaikki polvillaan maassa. Mulla oli vaikeuksia keskittyä lukemiseen tän toimituksen ajan! :D Mitähän ihmettä tapahtui? Olikohan toi esim. kahvilan siunaus tai jotain.
Kävin eilen tunnin jalkahieronnassa. Sitä ei voi kyllä liiaksi ylistää! Oon kyllä tienny että mun jalat on jonkin verran turvonneet, mutta ihan yllätyksenä tuli miten paljon! Sandaalit lonksu jaloissa sen jälkeen eli nesteet oli hetkeksi lähteneet matkoihinsa. (Tosin ne on nyt jo löytäny tiensä takaisin..)
Toi on niin rentouttavaa että se on otettava ohjelmistoon joka viikko. Jalkapohjista ja jalkapöydistä löyty todella kipeitä kohtia ja mietin jo lähdenkö synnyttämään sen operaation jälkeen :D
Voi voi Daniel! Se haki vessasta Jaskan partakoneen, ja kun kielsin sitä niin se löysi itselleen turvallisen piilopaikan ja meni muka ajamaan partaa! Sillä on tapana mennä tekemään tuhmuuksia esim. pöydän alle tai sohvan taakse. Hupaisa tyyppi! <3
Ja näin suloiselta ja virkeältä emäntä näyttää tänään.
Mitään muuta erikoista tänne ei sitten kuulukaan. Ollaan oltu täällä 2kk ja ollaan siis melkein puolivälissä. :O Haaveilen jo kaikesta Suomeen liittyvästä mutta nautin myös täällä olosta tosi paljon. Suunnittelen mielessäni jo ristiäistarjoiluja, mietin onko meistä tänä vuonna suviksiin lähtijöiksi, mietin ketä me pyydetään meille hoitamaan sitten kun tulee lähtö laitokselle, miten paljon syön irtokarkkeja kun pääsen Suomeen, miten ruisleipä loppuu kaupan hyllyiltä heti kun pääsen sinne, miten ihanaa on kun ehditään Juhannukseksi sinne ja mitä silloin tehdään, miten ihanaa on kun kesäkuussa on kahden sisaruksen juhlat yms..
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin! Elämä on mätyydestään huolimatta aika ihanaa vai mitä! <3 :)
Ps. Oli pakko tulla päivittämään kuulumisia heti perään: TÄÄLLÄ SATAA VETTÄ!!! Eikä mikään ihan pikkusade olekaan vaan oikea vedenpaisumus!
Rupesin lauantai-päivän kunniaksi siivoamaan ja laitoin ilmalämpöpumput pöhöttämään koska siivotessa meinaa joskus kehon lämpöasteet nousta tietyin hikisin seurauksin.
Vilkaisin ulos ja katsoin että no ompas tuolla harmaata! Tuli ikävä Suomea ja kesäsateita.
Mopin varressa huhkiessani mietin että kylläpäs nuo pumput pitääkin kovaa ääntä. Vaan kun ulos vilkaisin niin mitä silmäni näkivätkään: vettä tuli kuin Maaningan suviseuroissa! Ukkonenkin jyrisee somasti <3
Onneksi mulla on pyykit koneessa pyörimässä, ne on ilo sitten ripustaa ulos kuivumaan ;)
Suurin ilonaihe tässä on kuitenkin se, että Jaakko on skootterilla biitsillä, aikomuksenaan lainelautailla. Mahtaa olla kosteat tunnelmat siellä päässä! :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti