Pages

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Arkea ja juhlaa, älä aikaasi tuhlaa!

En kyllä ymmärrä miten tuo pilkun jälkeinen ajatus liittyy tähän blogitekstiin, mutta sattui rimmaamaan täydellisesti :P

Eli hellurei taas sisaret ja veljet!
Aloitetaan arkisilla asioilla.

Eli viimepostauksessa hahkuttamani Ashlee (lottovoitto) ilahdutti meidän arkea tasan yhtenä päivänä. Seuraavana päivänä hän ilmoitti ettei enää tule. Se oli taas semmonen ilmootus jota en ois siihen saumaan kaivannut, mutta sen päivän itkujen ja hammastenkiristelyn jälkeen elämä on taas tuntunut ihan yhtä ihanalta. :) Meistä on tullu pajuakin sitkeämpiä sissejä täällä, ja ponnistetaan aina uudestaan pinnalle pettymyksistä huolimati! Hyvä me.
Mulla itellä ei oo enää minkäänlaisia odotuksia lastenhoitajien suhteen. Jaska on laitellu vielä mailia joillekin paikasta kiinnostuneille, ja ensviikolla taitaa olla taas pari haastattelua. Mutta mä en usko enää hetkeäkään että meille on kukaan tulossa. Sitäpaitsi me ollaan oltu ihan kohta täällä jo puolet ajasta ja ollaan selvitty, joten selvitään loppuaikakin ilman hoitajaa! Hahhahaa! Mä oon vaan päättäny että opiskelen sen verran mitä pystyn enkä yhtään enempää. En tavottele kokeista täysiä pisteitä mutta teen parhaani, sen mitä näiden resurssien puitteissa pystyn.
Tästä aiheesta oon kirjottanu jo aivan tarpeeksi, joten:
Aamen!



Otin tällä viikolla yhtenä päivänä kuvia mun koulumatkan kohokohdasta. Tässä on ylämäki joka ei näytä ylämäeltä mutta on sitä. Understand? Tässä kohtaa tuulenvire joka armeliaasti puhaltelee muuten matkan aikana, loppuu tyystin. Ensimmäisten askelten kohdalla selkä alkaa mukavasti kostua, naama punoittaa, pulssi kiihtyä ja aurinkolasien takuset vettyä. Otsasta ja kainaloista puhumattakaan.

Kuinka moni muistaa yhden Tex Willerin, jossa Tex, tuo sankareista suurin, kävelee autiomaan halki? Mulla on aina tässä mäen päällä semmonen olo! Paitsi että Texillä oli loppunu vesi kaks päivää sitten ja se kanto satulaa koko matkan mukanaan (sen heppa tapettiin). Mutta hei khamaan, se ei ollu raskaana! Siks mulla saa olla vesipullo mukana.

Ja näin ihanalta näytän tuon ponnistuksen jälkeen. Harmi että hikikarpalot ei näy.





Mutta kuten otsikossa lupasin, tällä viikolla on ollut myös juhlaa!
AH!

Päätettiin torstaina, että koska mun perjantain tunnit on peruttu, me lähdetään viikonlopuksi ihanalle hotellilomalle. Varattiin (tai siis isäntä varasi, emäntä oli taas niin iltauninen että nukahti kesken lystin) hotellihuone viiden tähden hotellista (kuulostaa niin leuhkalta!) pe-su.

Yöllä Daniel tuntui kuumeiselta ja oksensi kaksi kertaa. Aamulla se oli kuitenkin ihan virkeä ja päätettiin lähteä kaikesta huolimatta.

Daniel on niin rakas! Se ois halunnu ottaa hotelliin mukaan vuokranantajalta saadun PIENEHKÖN pehmolelu-koiran! :D Oisittepa nähny kun se raahas koiran matkalaukkuun ja yritti sulkea kantta. Kyllä se sitten itekkin hoksas että tää ei nyt ihan toimi, ja tyytyi mummulta saatuun pupu-pehmoleluun. :D

Just ku oltiin lähdössä niin huomattiin että postisetä oli tuonu terveisiä Suomesta! Oijjoi, Jaakon ihana sisko (Jenni punastelee nyt siellä ruudun takana ;)) oli kuukausi sitten lähettänyt meille salmari-lähetyksen ja vihdoin se saapui perille! (Mä olin jo ihan varma että ahneet postisedät on pistelly ne poskeensa.)
 Jos mulla ois ollu sukat jalassa niin ne ois pyöriny villisti koska olin niin iloinen! Taksissa sitten avattiin pussi ja rapisteltiin sitä ja hykerreltiin tyytyväisenä ja "maisteltiin varovasti muutamat salmiakit". (Miks mä puhun monikossa? Mä omin ton pussin itelleni!) Saatiin myös kortti joka muistutti meitä Suomen ja Thaimaan välisestä lämpötilaerosta.
Kiitos Jenni! On siellä pussissa vielä muutama herkku jäljellä! :)

Hotellin respassa oli ihana koko seinän peittävä hyllykkö jossa oli ihania posliinijuttuja. Enkä puhu nyt pienistä posliinikissoista ja -koirista. 




Isännän elkeet!

Hotellihuoneen partsille paistaa ihanasti arska melkein koko päivän! (Se varmasti ilahduttais jos viihdyttäis paremmin täällä huoneen sisällä ku ulkona..)

Mitähän tikkaiden päästä löytyy?


Toi sänky oli balsamia haavoille! Ollaan totuttu paksuun mutta kivikovaan patjaan ja korkeisiin tyynyihin. Tonne ois voinu upota! Musta on tullu jotenkin vaivanen tän ison mahan kanssa, ja meinaan saada lonkka- ja selkäsärkyjä meidän patjasta. Niin että mun varmaan pitää muuttaa loppuajaksi tänne hotellille että saan nukuttua.

Iiiihana veski!



Tehtävänanto: katso merelle ja hymyile.
Selvän teki! :D

Hotellilta kävelee 10min rannalle. Tultiin iltauinnille ja katsomaan auringonlaskua ja syömään vesimeloonia ja ananasta. Täydellistä.

Nyt on horisontti suorassa!




 Danielilla on toiminu to-pe yöstä asti suoli sangen liukkaasti. Herättiin viimeyönä kahdesti siihen, että sen sängystä kuului "anna kakkalle". Ja kolmesti siihe, että sängystä kuului "saisinko vettä".
Ikävää että me otettiin hyvin rajallinen määrä vaippoja mukaan! Jaakko lähti juuri ostamaan täydennystä vaippavarastoihin.

Aamulla poika meni parvekkeen sohvalle jatkamaan unia. 

<3 murmelsson.

Siinä on sitten rento meininki!

Hotellin aamupalasta ois voinu tehdä ihan oman kirjotuksen, mutta mulla ei ollu kameraa mukana niin en voinu ottaa kuvia. Voin kertoa että tuli maisteltua pari palaa sitä sun tätä.. Aivan taivaallisia juttuja! Onneks huomenna aamulla saadaan vielä nauttia niistä murkinoista.
Lopun kruunasi se, että poika oksensi kaiken mitä oli syönyt.

Aamupalan jälkeen suunnattiin altaille.
Mä voisin ylistää sitäkin maasta tavaaseen, mutta mulle tulee kiusallinen olo liiallisesta hehkuttamisesta. Sanon kuitenkin, että altailla oli tosi hyvä paikka pikkulapsille, eikä tarvinnut pelätä että Daniel ois kadonnut veden alle. 

Täällä Thaimaassa kritisoidaan tosi paljon venäläisiä turisteja. Altailla tavattiin todella, todella mukavia yksilöitä! (Sain kuulla taas odottavani tyttöä. En ymmärrä logiikkaa! Jos on jo poika niin seuraava on väkisin tyttö! Phah! :D)

Täsä vielä yksi kuva. Hyvä että kirjoitin sen niin ei tule epäselvyyksiä.




Daniel on nyt päiväunilla ja Jaakko lähti thai-hierontaan ja vaippaostoksille :D Mun ois tarkotus lukea vielä ensviikon testeihin (3kpl). Sitä seuraavalla viikolla onkin jo väli-kokeet! Onneks ne on vissiin pitkälti monivalintaa niin voi arvata vaikkei mitään tietäiskään ;) Toivottavasti niissä saa käyttää sanakirjaa, koska mun sanavarasto on edelleen todella suppea. Tällä viikolla oon oppinu seuraavat sanat:
environment: ympäristö
future: tulevaisuus
decision: valinta
resbonsibility: vastuu

Ja jos joku uskaltaa huomauttaa kirjoitusvirheistä/ vääristä suomennoksista/ että ne sanat on opetettu yläasteella niin saa kaulimesta! 

Kuulemiin ja ihanaa kevättä sinne armaaseen kotimaahan! <3



Ps. Luin äsken tän tekstin läpi ja totesin että näissä kirjotuksissa ei oo edelleenkään päätä eikä häntää! En siis ymmärrä että tätä roskaa on luettu 1288 kertaa! TÄH!!!! Ihmiset, mikä teitä vaivaa!!! :DD Ehkä nää mun taiteelliset kännykkäkameralla otetut kuvat vetää teitä puoleensa!

10 kommenttia:

  1. Psst Camma... resPonsibility! ;) uskalsinpas huomauttaa! T. Sun Kanadan kaveri. Maki oon kirjottanu pari tekstia blogia, jos kiinnostaa. Kirjottelen vaan meijan elamasta :) terkkujakanadasta.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KATJA!!!!! :D uskalsit huomauttaa mun virheellisistä sanojen oppimisista siks koska oot niin kaukana että mun kaulimesta ei oo sulle uhkaa :D
      Ihanaa, tutustun sun blogiin heti ku pääsen kotiin! Jes! ♥

      Poista
  2. No sinä nyt vaan oot niin ihana tarinan kertoja ♡

    VastaaPoista
  3. Haluan Thaimaaseen! Senkin kaukokaipuun herättäjä! Olit kirjottanu ihania muisteloita. Hirnuin täällä aamulla oikeen ääneen ku luin niitä :) Tsemppiä testeihin. Ja otetaanpa taas joku päivä skype!

    VastaaPoista
  4. Ansso, opintolainaa kehiin ja lentolippuja ostamaan! Mä haluun että tuut tänne. Täällä saisit paljon paremmin kirjotettua gradua.

    VastaaPoista
  5. Voih, nämä kuvat saa mut kerta toisensa jälkeen klikkailemaan Finnairin sivuille... Kohta ne jo varataan! :) Sulla Camilla on niin hulvaton tapa kirjoittaa, että luulen blogisuosion vaan kasvavan päivä toisensa jälkeen.

    VastaaPoista
  6. Nauroin katketakseni äsken kaikelle ja etenki sille ku olit oppinu sanan environment. Senhän nimittäin Misis Hilkka Ahonen opetti miettusen puupäille muinoin puujaan lyseossa(Siis en tosiaan itekkää muistanut sitä, heh). hauskaa teiän elämä siellä, mutta mullapa oli äsken kaksi kiloa karkkia. Ja mulla on ikioma puukko. No siihenpähän meikäläisen ylvästelyt loppuivatkin. Ja mäkin tunnistin siitä ylämäen jälkeisestä kuvasta kalmankalinaa Wyomingin luutarhassa, Willer ever rock! Nauttikaa arskasta, me aletaan nauttia keväästä ja pelätään puolittaista takatalvea! Jaskawelj`mies

    VastaaPoista
  7. Onko se se Ted Miller -tarina? ;)
    t. Varpu

    PS. Kuvat: tykkää
    Teksti: päivänpiristys
    Posliinijutut: kaunista!
    Salmiakki: pelastaa
    Ihania, eläviä, rehtejä tekstejä! Ü

    VastaaPoista
  8. Varpu! Loistava asiantuntemus Tex Willeristä! :)

    VastaaPoista
  9. Ja Okkala, buahahaa!!! :D

    Astuiko misis Ahonen koskaan sun varpaille? Muistat kyllä jos astui!

    Kaks kiloa irtokarkkeja maistuis myös mulle aivan hyvin. Mulla on joku raskauden aikainen kestopiina päällä kun en saa täältä irtokarkkeja! Ne on mun mielessä koko ajan, joten kyllä, tulin kateelliseksi!!! Mentosit alkaa pikkuhiljaa maistumaan kakalta.

    Mä yritän piakkoin kirjottaa taas uuden blogitekstin, koska tää vauhti ei kyllä päätä huimaa. Kiitos silti että pysytte kuulolla! :)

    Ihanaa takatalvea sinne koto-Suomehen kjähä. Täälläkin on sadekausi joskus, mutta toivottavasti keretään pois alta ennen sitä.



    VastaaPoista