Pages

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Lottovoitto!

Me ollaan nimittäin ruvettu lottoamaan.

Mutta kyllä siihen voittoon menikin kauan, yli kuukausi!
Meidän lottovoitto on nimeltään Ashlee. 21-vutias austraalialais-tyttö joka me saatiin nannyksi (eli nänniksi, Kaisa-ystävääni lainatakseni).
Lopulta siis tärppäsi yhden facebook-ryhmn kautta: perjantai-aamuna laitettiin ilmoitus ryhmän seinälle, ja parin tunnin sisällä oli tullut neljä ilmoitusta. Käytiin kaikki läpi ja kaksi hakijaa kävi meillä haastattelussa. Valinta oli todella helppo: Ashlee tuntui heti aivan huipulta! <3 Tänään se oli ekaa päivää töissä.
Olo on todella huojentunut ja kiitollinen tästä.
Aamen.

Sitten muihin aiheisiin.

Daniel on nukkunut koko pienen ikänsä omassa sängyssä meidän sängyn vieressä. Nyt täällä reissussa se on nukkunut meidän välissä koko ajan. Alla oleva näky on hyvin tuttu kun silmänsä aukaisee.




Pojalla on taipumusta pyöriä, hyöriä, hierustaa, piehtaroida, potkia ja vaihtaa asentoa lähes tauotta. Sillä ei ole täällä omaa tyynyä (valikoimaa kyllä löytyy tästäkin talosta useampi kappale, mutta thaimaalaiset tyynyt pruukaavat olla n. 5kg painoisia järkyttävän paksuja tiiliskiviä), ja se seilaa mun ja Jaskan tyynyjen väliä tauotta. Herään yöllä n. 15 kertaa milloin siihen että mun hiukset on Danielin alla, milloin sen jalka on mun suussa, nenä mun poskella, ja milloin se on jyränny mut niin reunaan että meinaan tippua. Tai milloin poika on onnistunut hivuttautumaan jalkopäähän niin reunalle että on itse vaarassa tippua. Eikä Jaskan tilanne ole sen kaksisempi. Viimeyönä sain tarpeekseni. Nukuin koko yönä muutaman tunnin (siihen vaikutti myös läpeensä kärvähtänyt iho), enkä jaksanut aamulla herätä kouluun. Kyllä, skippasin aamutunnin! Niimpä päätettiin, että nyt ryhdistäydytään ja laitetaan poika yhteen tyhjään makuuhuoneeseen (täällä on siis 3 makuuhuonetta). Päiväunet poika nukkui siellä todella hyvin, ja nyt on tulossa eka yö kun se saa nukkua omassa huoneessa. Saa nähdä onko mulla sittenkin pahempia vieroitusoireita. Ruukaan antaa pojalle öisin
sankoin joukoin pusumaaneja*, koska päivisin en saa siihen lupaa. Kjähä. (*pusu=pusumaani)




Rv 21


(Peilissä parit sormenjäljet?)
Päästään vihdoin ultraan kun saatiin hoitaja! <3 Mun täytyy kohta vaihtaa koulupaita isompaan (4XL) koska nykyisessä meinaa napit singahdella aina kun istun.



Ja sitten kaikkea sekalaista soopaa.


Thai-kielen opiskelua!


Tyypit rakentaa koulun sisälle lentokonetta. Viitsivitsi, pelkästään matkustamoa. Täällä voi siis opiskella myös lentoemännän näppäriä taitoja. Pahus kun en valinnut niitä kursseja, saisin opiskella viikonloppunakin!

Social-psychologyn quizista tuli 7. Hiukan tuli kiirus google translatea plärätessä ja aika loppui kesken. Muuten oisin saanu 10 ;)

Pupsukka lukee Matala Matalaa. (Eli Mato Matalaa.) <3

Ja sitten viikon kohokohtaan!
Kävästiin eilen rannalla! Tai no ei nyt varsinaisesti kävästy, vaan oltiin siellä 8h :D Mentiin semmoselle rannalle missä ei oltu ennen käyty. 

Aluksi näytti tältä, ah ihanaa <3


Turkoosi meri ja ihana hiekkaranta <3

Ja tämmöinen murunen joka ei uskaltautunut veteen vieläkään.

Kunnes... Laskuveden aikaan ranta paljastui varsinaiseksi pirunpelloksi!

Vesi laski tästä vielä paljon eikä veteen tehnyt mieli mennä koska pohja oli pelkkää kivikkoa.

Että näin. Ja tässä vaiheessa poikakin riemastui vedestä ja olisi voinut jäädä asumaan sinne. Nice. Oli siinä hiukan vahtimista! Tälle rannalle ei enää ole asiaa.

Auringonlasku oli taas ihana.


Ja siiitten kaksi kuvaa tältä päivältä.

Täällä pruukataan laittaa Buddhalle erilaisia tarjoiluja sinne tänne. Meinasin pudottaa silmät päästä kun koulun pihalla olevalle uhrilalttarille oli ladottu litra tolkulla punaisia fanta-pulloja! Ja pillit tietysti asiaankuuluvalla arvokkuudella paikoillaan! Olisi tehnyt siitä mieli siemaista pari huikkaa, oli taas aavistuksen lämmintä.. Mulla oli varmasti isompi jano ku Buddhalla!

Söin päivällä isoja nuudeleita (jotka on sikahyviä), kanaa, ananasta ja tomaattia. Siitä meni 1,5h ja olin todella nälkäinen. Pysähdyin syömään tonnikalasalaatin koulumatkalla ja jaksoin sen voimin käppäillä kotiin. 







Tämmöistä tällä kertaa! Katsotaan miten seuraava yö menee! Löydänkö itseni loppujenlopuksi Danielin vierestä..


4 kommenttia:

  1. Hei siis ihanaa että sulla on tällainen blogi :) tuolta facesta huomasin.. lisää blogilukemista mulle :) pakko oli heti yhellä kertaa lukea kaikki jutut ja kyllä sinä oot sellainen kirjailija! ihana lukea sun kertomuksia :)

    uusia juttuja odotellessa.. Satu

    VastaaPoista
  2. Tsemppuleita Dankun uuteen univaiheeseen.. :) Huibbuja juttuja Camma, aion lukia joka päivä uuelleen nää.. :)

    VastaaPoista
  3. Moi Camma ja terkut Raumalta Ü
    Juli vinkkasi tämän blogin osoitteen,
    mahtavaa kun kirjoitat tällaista!
    Luin kaikki aiemmatkin tekstit, ja
    naureskelin erityisesti sun naseville
    sulkuihin kirjoitetuille kommenteille…

    Elämä Thaimaassa kuulostaa olevan
    hieno kokemus! Ihana sun asenne,
    että vaikka välillä on ikävä suomalaisia
    ystäviä ja arki Thaimaassa tuntuu
    mutkikkaalta, ni tahdot nauttia ajasta
    siellä. Ü Sun opiskelut kuulostaa
    muuten kiinnostavilta, heh, mitä
    kaikkee johtamiskursseja ja muita!
    Oot onnekas, kun opinnot pidetään
    kuitenkin englanniksi … Maltalla vaikka
    ”englanninkieliset kurssit” oli semssi
    että luentodiat oli englanniksi, mutta
    luennoitsija avasi niitä maltaksi. Jep,
    siinä on vaihtareilla elämä helppoa ;)

    Raumalla on kirjoitettu graduja,
    syöty laskiaispullia, juhlittu ristiäisiä,
    ammuttu raketteja, kävelty tonnien
    pilvimassojen alla, pohdittu tulevaa
    kesää, käyty keskusteluja Ukrainan
    tilanteesta, luettu kauniita runoja,
    törmäilty yliopistolla, ajateltu teitä…
    Semmosta perussettiä! :D

    Hyviä vointeja sinne Aasiaan ja uusia
    kuulumisia odotellen,

    Varpu

    PS. Koulupuku pukee sua! Näytät kyllä
    aivan prolta!! ;)

    VastaaPoista
  4. Ihana Varpu!!! :)

    Rauman elo kuulostaa edelleen ihanalta, varsinkin tuo "tonnien pilvimassojen alla kävely"! Muistan ne pilvimassat sangen hyvin! Mutta eikös sielläkin jo aurinko pikkuhiljaa ala tehdä pilvistä selkoa! Toivon niin.

    Rupean just kirjottamaan uutta postausta, joten kuulemiin! Oli ihana kuulla susta! <3

    VastaaPoista